Maulbronnin luostari – Maulbronn, Saksa

Kärcher oli mukana laajamittaisessa Maulbronnin luostarin entisöintiprojektissa ja auttoi tämän Unescon maailmanperintökohteen saattamisessa entiseen loistoonsa poistamalla pinttynyttä kalkkia luostarin pohjoissiivessä sijaitsevasta kuuluisasta kolmitasoisesta suihkulähteestä. Näin saatiin näkyviin hiekkakiven alkuperäinen punainen väri taas vuosisatojen jälkeen.

Suihkulähteen alimmalle ja keskitasolle oli muodostunut jopa 1,5 senttiä paksuja kalkkikerroksia lähteessä käytettävän veden kovuuden takia (21 dGH). Puhdistustyön ensimmäinen askel oli poistaa karkeat kerrokset, ja tätä tehtiin jopa vasaralla ja taltalla, jos kohta ei ollut erityisen hauras. Kun karkea lika oltiin saatu irti, Kärcher otti käyttöön hiekkapuhaltimen, jolla jäljelle jäänyt kalkkikerros voitiin poistaa alkuperäistä kiveä vahingoittamatta. Prosessissa suihkulähteen pintaan suihkutettiin 1–4 barin paineella ilmaa, jossa oli mukana mikroskooppisia lasihiukkasia (raekoko 40–80 µm, Mohsin kovuus 6–7), ja kalkkikerrokset irtosivat hellävaraisesti. Kärcherin työntekijät pystyivät reagoimaan nopeasti kalkkikerroksen vaihtelevaan paksuuteen, sillä paineilman painetta ja puhallusaineen määrää pystyy Kärcherin laitteissa säätämään suoraan puhalluspistoolin kahvasta. Tätä hellävaraista menetelmää käyttäen saatiin näkyviin paitsi suurin osa suihkulähteen punaisesta hiekkakivestä, myös vettä sylkevä leijonan pää lähteen keskitasolla.

Suihkulähteen ensimmäinen taso rakennettiin jo vuoden 1500 tietämillä, ja munkit lisäsivät siihen myöhemmin kaksi lisätasoa ja kartiomaisen pääkappaleen osana osittaista jälleenrakennusta vuonna 1878. Munkit käyttivät suihkulähdettä seremonialliseen puhdistautumiseen ja hiustensa leikkaamiseen.

Maulbronnin luostarin arkkitehtoniset tyylit vaihtelevat romanttisesta myöhäisgotiikkaan. Keskiajalla luostari oli merkittävä poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen keskus. Uskonpuhdistuksen jälkeen luostari muutettiin protestanttiseksi luostarikouluksi vuonna 1556. Vuonna 1807 luostari alkoi toimia protestanttisena pappisseminaarina, ja toimii tässä tarkoituksessa tänäkin päivänä. Maulbronnin luostari on ollut Unescon maailmanperintöluettelossa vuodesta 1993 asti.