Tapiola Golf - golfkentän kunnossapito

Laadukkaat peliolosuhteet taataan suunnitelmallisella kaluston kunnossapidolla.

Laadukkaat peliolosuhteet taataan suunnitelmallisella kaluston kunnossapidolla

Espoossa sijaitseva Tapiola Golf on mainio esimerkki kaupunkiympäristön monimuotoisuudesta. 50 hehtaarin alue erottuu puuttomuudellaan ja tuo mieluummin mieleen Skotlannin nummet kuin suomalaisen golfkentän. Puuttomuuteen on käytännön syyt. Kenttä on tehty osittain vanhan kaatopaikan päälle. Eristyskerroksena oleva, hienosta savesta koostuva betoniittivaippa kärsii syvälle ulottuvista puiden juurista, joten kentällä on vain matalaa kasvustoa. Tästä tuli myös kentän ominaispiirre – se suunniteltiin links-kentäksi, jotka ovat maassamme harvinaisia. Toinen vastaavantyyppinen löytyy Helsingin Vuosaaresta ja myös Porin Yyterin kenttä on joskus mainittu kuuluvan tähän kategoriaan.

Sovimme tapaamisen kentän yhteydessä olevaan ravintola Vistaan. Toimitusjohtaja Jari Hakkarainen ehdottaa, että kenttämestari Gavin O’Mahoney kertoo alkajaisiksi siitä, kuinka nurmialueet saadaan pidettyä kauden aikana kunnossa. Aurinko paistaa avoimelle kentälle koko päivän, niin perusresepti lienee paljon vettä reilusti lannoitteita?

”Ei. Ei todellakaan”, kenttämestari Gavin O’Mahoney korjaa heti alkuun.

”Tarkoitus on opettaa se ruoho etsimään vettä ja kasvattamaan kunnon juuret. Kun tämä on kunnossa, tarvitaan lannoitteitakin vähemmän. Avainasemassa on sopivan nurmilajikkeen valinta. Sen pitää pystyä kasvamaan tällaisessa hiekkapohjaisessa maassa ja avoimella paikalla”.

Gavin O’Mahoney kertoo, että ruoholajikkeina käytetään pääasiassa nataa eri versioina. Nata tunnetaan siitä, että se kasvaa hyvin vähäiselläkin vesimäärällä ja tarvitsee vähemmän torjunta-aineita kuin monet muut lajikkeet. Väylillä käytetään 12 mm korkeuteen leikattavaa puistonataa ja kukkuloille sopivaksi lajiksi on löytynyt punanata. Kastelun lisäksi myös ruohon säännöllinen ilmastus ja hiekoitus ovat oleellinen osa kentänhoitoa.

Links-tyyppinen kenttä poikkeaa monista muista kentistä siinä, että siltä ei haetakaan viimeisintä rehevyyttä. Tasaisen vihreän sijaan kenttä voi tarjota väripaletin, jossa esiintyy helteillä myös keltaista ja ruskeaa nurmea. Tapiolassa käytetään tyypillisesti 60 ja maksimissaankin 100 kiloa typpilannoitetta per hehtaari, kun vastaava luku on monilla kentillä jopa 300 kilon luokkaa.

 

Greenit leikataan joka päivä

Entä viheriöt, kuinka ne saadaan pidettyä kunnossa niin, että epäonnistuneesta putista ei voi syyttää kenttää?

”Leikkaamalla ruoho joka päivä. Meillä on käytössä kapealehtinen lajike, jolla pallo rullaa hyvin. Meidän 5 mm korkea ruoho voi olla yhtä nopea kuin toisen kentän 2 mm”, Gavin O’Mahoney selvittää.

Kentän lähellä ei ole jokea tai lampea, joka tarjoaisi kasteluvettä, joten se otetaan taivaalta. Noin puolet pelikauden vesitarpeesta saadaan katettua oman keruujärjestelmän avulla. Kentän eteläosassa on kaivoverkosto, joka kerää kentän läpi suodattuneen sadeveden talteen. Lisäksi klubitalon maalämmön kaivoista tuleva jäähdytysvesi voidaan hyödyntää kasteluun.

Kaluston siisteys on osa laatuketjua

Tapiolan golfkentällä pelattiin vuonna 2020 yhteensä yli 40 000 pelikierrosta. Näiden lisäksi lyöntiharjoittelualueella on golfareita aina varhaisesta keväästä syksyn lumen tuloon saakka. Tänä vuonna kenttä avattiin huhtikuun alussa ja kevään koleista säistä huolimatta pelikausi lähti vilkkaasti käyntiin. Kun kausi etenee pidemmälle, otetaan myös sähkökäyttöiset golfautot käyttöön. Niiden puhtaus on yksi tärkeä osa kentän siivousrutiineja.

”Ajoväylillä asfaltin sijaan kivituhka. Se pölyää jonkin verran, joten autot pestään joka päivä Kärcherin K5 Premium -painepesurilla. Toinen hyvä apuväline on ollut lakaisukone. Sillä saadaan ravintolan edustan käytävät siivottua eikä hiekka kulkeudu sisälle. Viime viikolla poistimme hiekoitushiekat, eikä hommassa mennyt lakaisukoneen kanssa todellakaan kauan, Gavin O’Mahoney kehuu.

Huoltohallin kautta kentälle

Seuraavaksi pääsemme tutustumaan kentän huoltohalliin. Toimitusjohtaja Jari Hakkarainen esittelee meille korjaamopäällikkö Matti Palojärven ja Timo Merikallion. Kyseessä on kapulanvaihtokesä, sillä pitkään talossa ollut Matti Palojärvi on jäämässä eläkkeelle ja Timo Merikallio ottaa häneltä korjaamon vetovastuun.

”Täällä huolletaan ja korjataan kaikki talon laitteet. Tekniikkaa riittää, on hydrauliikkaa, paineilmaa, polttomoottoreita ja sähkötekniikkaa. Ja tietysti terien teroittaminen on tärkeä osa kunnossapitoa. Syksyllä tehdään kaikille laitteille isompi perushuolto ja laitteet jäävät halliin odottamaan kevättä, Matti Palojärvi esittelee.”

”Kalustossa on paljon rahaa kiinni, joten kunnossapito-osaaminen on ratkaiseva tekijä elinkaaren hallinnassa. Osa laitteista on uusia, osa liisattuja. Tuommoinen greenileikkuri maksaa uutena noin 55-60 tuhatta euroa ja sen taloudellinen käyttöikä on noin viisi vuotta. Tämän jälkeen kone voidaan muuttaa toiseen käyttöön, esimerkiksi tiipaikkaleikkuriksi, Jari Hakkarainen kertoo.

Säännöllinen pesu pitää ruohonleikkurin kunnossa

Jokainen ruohonleikkuri pestään aina käytön jälkeen. Kentältä tullessa enimmät irtoroskat poistetaan paineilmalla, jonka jälkeen terät pestään painepesurilla. Työkaluna on Kärcher HDS 5/11 UX -kuumavesipesuri. Joka päivä pestään vähintään neljä ruohonleikkuria. Maanantai ja perjantai ovat väylien leikkuupäiviä, jolloin pesupaikalla käy kahdeksan konetta. Yhden leikkurin pesemiseen menee päivittäin noin puoli tuntia aikaa. Huoltohallin lattialle ei haluta nurmea ja hiekkaa, joten sisälle ajetaan vain pestyllä koneella.

”Painepesuriin olen ollut tyytyväinen. Pesupistoolilla voi työskennellä tarkasti ilman suurta voimankäyttöä ja paineensäätö käy helposti. Myös johdon kelaus ja muut rutiinit sujuvat vaivatta. Leikkurin terät ovat se kohta, jossa kuluu eniten pesuaikaa ja se vaatii sekä näppäryyttä että huolellisuutta. Pesusuihku pitää suunnata niin, että se ei osu suoraan laakereihin. Samalla pitää pyörittää teriä niin, että kelan koko kierros saadaan pestyä”, Gavin O’Mahoney selostaa.

Tämän jälkeen näemme mallisuorituksen, kuinka kela pyörii sopivaan asentoon, kun pesupistoolin rinnalle otetaan apuvälineeksi luudanvarsi. Vastaavanlaiset pesurutiinin on kehitetty muillekin laitteille ja jokaisessa niissä on omat erikoisuutensa. Esimerkiksi nurmijyrät keräävät herkästi ruohomaton, joka ei lähde pois ilman oikein suunnattua pesusuihkua.

”Tuo peseminen ei ole mikään pikkujuttu, kun puhutaan näiden koneiden säädöistä. Jos leikkuupituudet säädetään millin tarkkuudella, niin koko työ valuu hukkaan, jos koneet eivät ole aina moitteettomassa kunnossa”, Jari Hakkarainen kertoo.

Golfkentät työllistävät kausityöntekijöitä

Tapiola Golf työllistää ympäri vuoden kolme työntekijää sekä 12 ammattilaista, jotka tulevat töihin kauden käynnistyessä. Näiden lisäksi kentänhoidossa työskentelee yhdeksän nuorempaa koululaista tai opiskelijaa. Toimitusjohtaja Jari Hakkarainen kertoo aloittaneensa oman golfuransa 35 vuotta sitten. Eri tehtävissä toimiminen on auttanut arvostamaan muiden ammattiosaamista.

”Yhdellä kentällä aloitin risusavotassa, sen jälkeen päästiin maanrakennustöihin ja myöhemmin johtajahommiin. Haastavinta aikaa oli 90-luvun alku, kun ei ollut kovin paljon varoja panostaa kentänhoitoon ja oli pakko säästää jopa välttämättömissä asioissa. Toimitusjohtaja oli silloin myös kenttämestari ja seuran toiminnanjohtaja. Ja kaikkea siltä väliltä. Nyt golf elää mukavassa nosteessa ja yksi suosion syy on varmasti etätyöskentelyn lisääntyminen. Kun ollaan siellä kotona koko päivä näyttöpäätteen ääressä, niin illan golfkierros on varmasti tervetullut irtiotto tarjoamalla sekä liikuntaa ja ulkoilua”, Jari Hakkarainen kehuu.