Suomalaiset autonpesijöinä

Moni suomalainen pesee autonsa aivan liian harvoin. Autot ovat meillä kalliimpia kuin monissa verrokkimaissa. Ne joutuvat myös Suomen säissä kovalle koetukselle. Tarjolla on muun muassa suolaa, lunta, loskaa, hyttysiä ja puista irtoavaa orgaanista likaa. Säännöllinen pesu tarjoaa miellyttävämmän käytön ja auttaa säilyttämään auton jälleenmyyntiarvon.

Auton säännöllinen pesu suojaa maalipintaa ja auttaa säilyttämään auton arvon

Tutkimusten mukaan suomalaiset pesevät autojaan aivan liian harvoin. Pohjolan keliolosuhteet ovat haastavat, joten tarjolla on suolaa, lunta, loskaa, hyttysiä ja puista irtoavaa orgaanista likaa. Samaan aikaan autot maksavat enemmän kuin monissa muissa maissa. Niillä myös ajetaan pidempään, joten maalipinnan kiilto ja korin ruosteettomuus ovat omistajille tärkeitä, jotta auto kestää ilman ylimaalausta suunnitellun elinkaarensa loppuun.

Nesteen vuonna 2019 suorittamassa kyselyssä keskimääräiseksi automaattipesujen määräksi arvioitiin 5-10 kertaa vuodessa. Suurin osa autonomistajista, 80 % pesettää autonsa automaattipesussa. Ympäristösyistä autojen kotipihassa peseminen on vähentynyt ja käsipesut ovat siirtyneet halleihin, joissa on hiekan- ja öljynerotuskaivot. Uutena ilmiönä ovat tulleet kiinteään kuukausihinnoitteluun perustuvat autonpesupalvelut.

Erilaisia motiiveja autopesuun

Kärcherin autonpesuratkaisuista vastaava avainasiakaspäällikkö Jouni Torkki neuvoo rytmittämään pesutarpeen aina auton likaantumisen mukaan.

"Keskiarvot ovat keskiarvoja, mukaan mahtuu todella harvoin peseviä ja vähemmän autoilevia, joilla pesutarvekin on vähäisempi. Suurimmalla osalla motiivi autopesuun on siinä, että säännöllinen pesu auttaa säilyttämään auton arvon ja puhtaalla autolla on miellyttävämpi liikkua."

Leasingautolla ajaville auton jälleenmyyntiarvo ei ole ykkösprioriteetti. ”Talon autoja” pestään silti yhtä usein kuin muitakin. Varsinkin paljon ajava myyntihenkilöstö pesee autojaan ahkeraan ja myös yrityksen väreihin teipatut pakettiautot halutaan pitää puhtaina.

"Jokainen autoilija tietää, että pitkään pinttynyt lika lähtee huonosti peruspesussa. Eli pettymys on suuri, kun sillä kerran pari vuodessa suoritettavalla nopeimmalla pesuohjelmalla ei tulekaan puhdasta. Sama haaste on käsin pesemisessä. Mitä kauemmaksi pesua siirrät, sitä enemmän puhdas pesutulos vaatii aikaa ja vaivaa."

Hyttyset kertovat

Hyvänä esimerkkinä säännöllisen pesun hyödyistä on auton etuosaan kiinnittyvät hyönteiset. Paljon ajavilla niitä kertyy jo yhden päivän aikana helposti silmin havaittava määrä. Valkoisesta maalipinnasta ne pistävät ikävästi silmään. Varsinkin, jos auto on juuri tullut pesukoneesta ja on muuten moitteettoman puhdas. Maalipintaan kuivuneet hyönteiset eivät yleensä lähde irti harjattomassa konepesussa. Orgaaninen lika ei ole helpoimmasta päästä, mutta lähtee hyvin harjallisessa konepesussa, kun auto pestään säännöllisesti.

"Konepesussa pintaan tulee myös aina jonkinlainen vahakerros, viimeistään kuivausvaiheessa. Se estää likaa tarttumasta ja helpottaa aina seuraavaa pesua. Haasteet alkavat silloin, kun pesuvälit venähtävät liian pitkiksi ja hyönteiset ovat päässeet auringonpaahteessa kuivamaan auton pintaan. Lipeäpohjaisella pesuaineella hyttyset irtoaisivat helposti, mutta niitä ympäristön kuormittumisen vuoksi suositella käytettäväksi", Jouni Torkki kertoo.

Konepesu takaa tasaisen laadun

Entä kuluttaako konepesu auton maalipintaa enemmän kuin käsin peseminen?

"Onneksi nyt on pikkuhiljaa päästy eroon siitä ennakkoluulosta, että pesu kuluttaisi autoa. Pesemättömyys on se, joka auton maali- ja lakkapintaa syö. Varsinkin, jos todella likainen auto pestään kotipihassa ämpäri ja harja -menetelmällä. Käsin pesussa haasteena on laadun vakiointi. Täytyy hallita oikea etenemisjärjestys ja käyttää riittävästi vettä, oikeaa painetta ja tarkoitukseen sopivaa pesuainetta", Jouni Torkki luettelee.

"Koneellisessa menetelmässä pesuprosessi on aina vakioitu ja väitän, että se on autolle kaikista paras. Toki käsinpesulla päästään samaan lopputulokseen, mutta se vaatii osaamista, jotta laatu saadaan vakioitua."    

Esimerkkeinä ahkerista autonpesettäjistä mainitaan usein taksiautoilijat. Takseilla ajetaan paljon kilometrejä ja autot saattavat pyörähtää pesuharjan kautta useamman kerran viikossa. Taksit eivät kuitenkaan ole pilalle pestyjä. Maalipinnassa olevat vauriot ovat kuitenkin syntyneet jossakin muualla kuin autopesussa. Tiuhan pesurytmin ansiosta auton pinnassa oleva lika lähtee yleensä irti jo nopeimmilla pesuohjelmilla. Tämän vuoksi taksiautoilijat valitsevat muita asiakkaita useammin harjattoman pesuohjelman.  

Pesupaikka löytyy läheltä, eikä sitä herkästi vaihdeta

Jouni Torkki kertoo suomalaisten autonpesettäjien suosivan omaa kantapaikkaa. Auto käy yleensä tutussa pesukoneessa, joka sijaitsee maksimissaan 6-8 kilometrin päässä kotoa. Lähellä olevaa pesupaikkaa suositaan erityisesti silloin, kun tiet ovat märät. Juuri harjan läpi kulkenut auto halutaan ajaa puhtaana kotipihaan.

Entä onko lauantai autojen saunapäivä?

"Usein näitä pesuja yhdistetään ostosreissuun ja lauantai on erittäin suosittu päivä. Enemmän ruuhkia rytmittävät kuitenkin ne 30 päivää vuodessa, jolloin on juuri sopiva hetki pestä auto. Kesällä tällainen on sateen jälkeen luvatun poutajakson alkaminen. Talvella taas loskakelien vaihtuminen pikku pakkasiin, jolloin tiet kuivavat eikä auto heti kuraannu."

Erityisen puhtaita autoja Jouni Torkki muistaa nähneensä Japanissa:

"Katukuvassa pisti silmään pienten, todella puhtaiden valkoisten autojen lukumäärä. Kun asiaa utelin, niin selvisi, että lauantai oli vakiintunut pesupäivä. Vaikka kelit ja tietkin ovat erilaisia kuin meillä, eivätkä autot eivät ole niin alttiita likaantumiselle, niin ilman pesua eivät nekään ajopelit kiiltäneet."